Asiakaspalveluajat ma-pe klo 8-16
Peura-aidan korkeuden on oltava vähintään 150 cm, mutta suosituksemme on 200 cm, sillä peura on erinomainen hyppääjä. Verkoksi kannattaa valita hitsattu ja alhaalta tihenevä riistaverkko, joka estää myös pienempien eläinten pääsyn aidatulle alueelle.
Oikein toteutettu peura-aita suojaa tehokkaasti puutarhan istutuksia, taimikoita ja viljelyksiä. Tässä oppaassa käymme läpi, miten valitset oikean korkeuden ja verkkotyypin, jotta aita palvelee tarkoitustaan vuosikymmeniä.
Kuinka korkea aidan tulee olla?
Suositeltu peura-aidan korkeus on 200 cm. Vaikka 150–180 cm korkea aita voi riittää estämään peuran satunnaisen kuljeskelun alueelle, se ei ole varma suoja motivoitunutta tai säikähtänyttä eläintä vastaan. Valkohäntäpeura voi ylittää jopa yli kahden metrin esteen paikaltaan.
Ammattimaisessa peuratarhauksessa lainsäädäntö (VNA 590/2010) edellyttää ”riittävän vahvaa ja korkeaa aitaa”, joka estää tehokkaasti peurojen karkaamisen. Vaikka tarkkaa senttimäärää ei ole määritelty, käytännössä tämä tarkoittaa juuri noin kahden metrin korkeutta.
Korkeutta suunnitellessa on tärkeää huomioida myös talven lumitilanne. Paksu lumihanki madaltaa aidan tehokasta korkeutta merkittävästi, jolloin 150 cm aita voi jäädä auttamattoman matalaksi.
Mikä verkko sopii parhaiten peura-aitaan?
Paras verkkovaihtoehto peura-aitaan on tarkoitukseen suunniteltu riistaverkko. Suosittelemme tähän käyttöön sinkittyä Farmerfence light -aitaverkkoa, jota löytyy valikoimastamme aina 200 cm korkeuteen asti. Sen ominaisuudet tekevät siitä ihanteellisen valinnan.
Verkon rakenne ja ominaisuudet:
- Alhaalta tihenevä silmäkoko: Farmerfence-verkon silmäkoko on alhaalla tiheämpi (10 cm korkea) ja harvenee ylöspäin (12,5 cm ja 15 cm). Tämä rakenne estää tehokkaasti myös pienempien eläinten, kuten rusakoiden, pääsyn aidan ali tai läpi.
- Hitsatut liitokset: Verkko on pistehitsattua, mikä tekee siitä huomattavasti punottua verkkoa jäykemmän ja kestävämmän. Se ei veny tai anna periksi eläimen puskiessa sitä.
- Vahvistetut ylä- ja alalangat: Verkon ylin ja alin vaakalanka ovat paksumpia (2,3 mm) kuin muut langat (1,9 mm). Tämä lisää aidan tukevuutta ja helpottaa sen kiristämistä asennusvaiheessa.
- Kestävä sinkitys: Laadukas kuumasinkitys suojaa verkkoa korroosiolta ja takaa sille pitkän käyttöiän Suomen vaihtelevissa sääolosuhteissa.
Jos aitaus joutuu poikkeuksellisen kovalle rasitukselle tai halutaan erityisen järeä ratkaisu, toinen vaihtoehto on paksulankainen, kuumasinkitty Multifort-aitaverkko. Sen 2,5 mm lankavahvuus kestää erittäin kovaa käyttöä.
Peura-aidan asennus: Muutama tärkeä huomio
Laadukaskaan verkko ei toimi kunnolla, jos asennus on tehty huolimattomasti. Kestävä peura-aita vaatii tukevat tolpat ja oikeaoppisen verkon kiristyksen.
- Tolppien pystytys: Käytä riittävän paksuja ja pitkiä tolppia. Aidan kokonaiskorkeuden ollessa 200 cm, tolppien tulisi olla vähintään 250–300 cm pitkiä, jotta ne saadaan ankkuroitua tukevasti maahan. Kulma- ja portintolppien tulee olla erityisen järeitä ja ne on syytä tukea vinotuilla.
- Verkon kiristys: Riistaverkko tulee kiristää napakasti tolppien väliin. Löysä verkko on turvallisuusriski eläimille, jotka voivat takertua siihen. Huolellinen kiristys tekee aidasta myös siistin ja ryhdikkään näköisen.
- Kiinnikkeiden valinta: Käytä ainoastaan kuumasinkittyjä sinkilöitä tai muita kiinnikkeitä. Tavalliset, sinkitsemättömät kiinnikkeet ruostuvat nopeasti ja syövyttävät ajan myötä myös ympäröivää verkkoa, heikentäen aidan kestävyyttä. Löydät valikoimastamme oikeanlaiset sinkilät ja sinkiläpihdit.
Oikein asennettu ja laadukkaista materiaaleista tehty peura-aita on huoltovapaa ja pitkäikäinen ratkaisu, joka suojaa omaisuuttasi tehokkaasti. Tutustu myös oppaaseemme verkkoaidan kiinnityksestä puutolppaan.
Usein kysytyt kysymykset
Miten erottaa valkohäntäpeuran ja metsäkauriin?
Valkohäntäpeura on metsäkaurista selvästi kookkaampi. Aikuisen valkohäntäpeuran säkäkorkeus on 90–110 cm, kun taas metsäkauriin säkäkorkeus on vain 65–75 cm. Helpoin tuntomerkki on peuran pitkä, valkoinen häntä, jonka se nostaa pystyyn vaaran uhatessa. Metsäkauriin häntä on hyvin lyhyt ja lähes näkymätön.
Mihin aikaan peurat liikkuvat?
Peurat ovat aktiivisimmillaan hämärän aikaan, eli auringonlaskun ja -nousun tunteina. Ne liikkuvat kuitenkin myös yöllä ja toisinaan päivälläkin, erityisesti rauhallisilla alueilla. Ruokailupaikkojen läheisyydessä niitä voi nähdä mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Mitä kasveja peurat eivät syö?
Peurat ovat valikoivia syöjiä, mutta nälkäisinä ne voivat syödä lähes mitä tahansa. Yleisesti ne karttavat voimakastuoksuisia, piikikkäitä tai karvaisia kasveja. Tällaisia ovat esimerkiksi useimmat yrtit (laventeli, rosmariini), havukasvit (katajat, männyt), sipulikasvit (narsissit, laukat) sekä myrkylliset kasvit, kuten sormustinkukka. Varmaa suojaa istutuksille ei kuitenkaan ole ilman aitaa.

